Eläketurvan tunteminen ja luottamus eläketurvaan
Eläketurvan tunteminen auttaa tekemään omaan eläkkeeseen vaikuttavia päätöksiä. Lisäksi eläketietous auttaa arvioimaan keskustelua eläketurvasta ja sen rahoituksesta faktoihin perustuen.
Luottamus eläketurvaan, sen tulevaisuuteen ja eläkejärjestelmän toimivuuteen voivat vaikuttaa kokemukseen eläketurvan hyväksyttävyydestä sekä arvioihin omasta taloudellisesta tilanteesta eläkeaikana.
Eläketurvan tunteminen ja luottamus eläketurvaan ovat tärkeitä tutkimusteemoja eläkejärjestelmän toimivuuden ja tulevaisuuden näkökulmasta.
Tutkimuksemme kertovat:
- Suurin osa vastaajista arvioi tuntevansa eläketurvaa huonosti tai melko huonosti. Lisäksi eläketurvan yksityiskohdista on paljon epätietoisuutta.
- Yleisesti eläkejärjestelmää pidetään luotettavana, mutta yksityiskohtaisemmin katsottuna sen toimivuuteen ja tulevaisuuteen liittyy enemmän huolta.
Eläketurvan tunteminen
Harva kokee tuntevansa eläketurvaa hyvin, ilmenee kyselytutkimuksista. Osa eläkejärjestelmän yksityiskohdista tunnetaan hyvin, toisten kohdalla tiedoissa on puutteita.
Eläketurvan tuntemista voidaan lähestyä koetun tietotason kautta tai yksityiskohtiin liittyvän tiedon näkökulmista.
Harva arvioi tuntevansa eläketurvaa hyvin
Näkemyksiä eläketurvasta -kyselytutkimuksissa tarkastellaan 25–67-vuotiaiden eläkeasioiden tuntemista. Vuonna 2024 hieman yli puolet koki tuntevansa eläketurvaa huonosti tai melko huonosti. Hyväksi tai melko hyväksi eläketurvan tuntemisensa arvioi joka kahdeksas.
Keskimääräistä paremmaksi eläketurvan tuntemuksensa arvioivat yli 60-vuotiaat, ylemmän korkea-asteen koulutetut, yrittäjät, eläkeläiset ja korkeatuloisiin kotitalouksiin kuuluvat.
Eläketurvan tuntemista on selvitetty myös Eläkebarometri-kyselyssä, jossa on kysytty vuosittain 18 vuotta täyttäneiden näkemyksiä eläketurvasta. Vuosien 2017 ja 2020 välillä kokemus eläketurvan tuntemisesta parantui. Sen jälkeen arvio eläketurvan tuntemisesta on pysynyt tasaisena.
Hyväksi tai melko hyväksi tuntemisensa arvioineiden osuus on tasaantunut noin 45 prosenttiin vastaajista. Huonoksi tai melko huonoksi tietämyksensä arvioi noin 30 prosenttia. Etenkin vanhimmat vastaajat kokevat tuntevansa eläketurvaa paremmin.
Julkaisut:
- Tenhunen & Kuivalainen 2024. Eläkebarometri 2024 (Julkari)
- Tenhunen ym. 2025. Eläketieto, luottamus ja taloudellinen varautuminen: Näkemyksiä eläketurvasta 2024 -kyselytutkimus (Julkari)
Eläkkeelle siirtyneet tuntevat lykkäyskorotuksen ja elinaikakertoimen usein
Eläkeasioiden tunteminen tulee ajankohtaiseksi eläkkeelle siirtymisen lähestyessä. Silloin myös moni selvittää kertyneen eläkkeen määrän ja eläkkeelle siirtymisen ajankohdan vaikutuksen siihen.
Työstä eläkkeelle -kyselytutkimuksesta selvisi, että vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat laajasti tietoisia eläkkeen määrästä sekä lykkäyskorotuksen ja elinaikakertoimen vaikutuksesta eläkkeeseen. Noin yhdeksän kymmenestä kertoi selvittäneensä eläkkeensä suuruuden ennen eläkkeelle jäämistään. Yhtä moni kertoi olleensa tietoinen lykkäyskorotuksen vaikutuksesta. Korkeammin koulutetut olivat tietoisia näistä asioista matalasti koulutettuja useammin.
Vuodesta 2005 alkaen voimassa ollut elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä pidentyvän elinajanodotteen mukaan. Elinaikakertoimesta ja sen eläkettä leikkaavasta vaikutuksesta kertoi tienneensä seitsemän kymmenestä vastikään työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneestä. Miehet tunsivat elinaikakertoimen vaikutuksen hieman naisia useammin.
Julkaisut:
Eläkejärjestelmän yksityiskohtien tuntemista on selvitetty kyselytutkimuksissa. Suomalaiset tietävät, että vanhuuseläkkeen ikäraja vaihtelee, ja että suuri osa eläkemaksuista käytetään eläkkeiden rahoittamiseen. Sen sijaan esimerkiksi palkasta maksettavan eläkemaksun suuruuden tietää vain harva.
Eläkejärjestelmän ominaisuuksia tunnetaan vaihtelevasti
Näkemyksiä eläketurvasta -kyselyissä on kartoitettu 25–67-vuotiaiden suomalaisten eläkeosaamista eläkejärjestelmän yksityiskohtia koskevien väitteiden avulla.
Parhaiten tiedettiin vanhuuseläkkeen ikärajan ja työkyvyttömyyseläkkeen määrän vaihtelu.
Kolme neljästä 25–67-vuotiaasta suomalaisista tiesi, että vanhuuseläkkeen ikäraja ei ole sama kaikille (se vaihtelee syntymävuoden mukaan) ja että työkyvyttömyyseläke vaihtelee (se on vanhuuseläkkeen tapaan ansiosidonnainen). Yli puolet tiesi, että suurin osa eläkemaksuista käytetään nykyisten eläkeläisten eläkkeiden maksamiseen ja että yrittäjien työtulo vaikuttaa heidän eläkkeensä lisäksi myös eräiden sosiaalietuuksien määrään. Enemmän epätietoisuutta oli osittaisen vanhuuseläkkeen ikärajasta ja siitä, karttuuko lapsen kotihoidosta ja opiskelusta eläkettä.
Myös Eläkebarometrissa on tutkittu eläkeosaamista samantyyppisillä kysymyksillä. Siinä parhaiten tiedettiin väittämät kaikkien Suomessa asuvien oikeudesta vähimmäiseläkkeeseen. Suurin osa tunsi myös vanhuuseläkkeen ikärajan vaihtelun, eläkemaksujen käytön nykyisten eläkeläisten eläkkeiden rahoittamiseen ja vanhuuseläkkeelle siirtymisen myöhentämisen eläkettä korottavan vaikutuksen. Monella oli kuitenkin epätietoisuutta näistä asioista.
Joka kuudes työikäinen osasi arvioida eläkemaksun tason
Näkemyksiä eläketurvasta 2024 -kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta prosenttia palkasta työntekijä ja työnantaja maksavat yhteensä eläkemaksuja tai kuinka paljon yrittäjä maksaa työtulostaan. Yli 60 prosenttia vastaajista valitsi vaihtoehdon ”en osaa sanoa”. Kaikista vastaajista 16 prosenttia osasi arvioida eläkemaksun tason oikein +/-5 prosenttiyksikön tarkkuudella (välille 19,8 %–29,8 %).
Arviot eläkemaksun suuruudesta
Korkea-asteen koulutuksen saaneet ja yrittäjät tiesivät muita useammin maksun oikean tason. Perusasteen koulutetut, työttömät ja eläkeläiset sekä pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvat jättivät muita useammin arvion antamatta.
Julkaisut:
- Tenhunen ym. 2020. Miten hyvin eläkeasiat ja vuoden 2017 eläkeuudistus tunnetaan? Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä (Julkari)
- Tenhunen ym. 2025. Eläketieto, luottamus ja taloudellinen varautuminen: Näkemyksiä eläketurvasta 2024 -kyselytutkimus (Julkari)
- Tenhunen & Kuivalainen 2024. Eläkebarometri 2024 (Julkari)
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Luottamus eläketurvaan
Luottamus eläketurvaan on moniulotteinen ilmiö. Sitä voidaan arvioida paitsi järjestelmän yleisen luotettavuuden myös eläketurvan tavoitteiden toteutumiseen ja eläketurvan riittävyyteen tai eläketurvaan liittyvien huolenaiheiden näkökulmista.
Eläkejärjestelmä koetaan yleisesti ottaen luotettavaksi
Lähes kaksi kolmasosaa 25–67-vuotiaista koki Suomen eläkejärjestelmän luotettavaksi Näkemyksiä eläketurvasta 2024 -kyselyssä. Osuus on seitsemän prosenttiyksikköä matalampi kuin vuoden 2019 kyselyssä.
Vanhemmat vastaajat, eläkeläiset ja korkeatuloisiin kotitalouksiin kuuluvat kokivat järjestelmän luotettavaksi muita useammin. Sen sijaan alle 45-vuotiaat, yrittäjät ja pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvat suhtautuivat väitteeseen muita kriittisemmin.
Luottamusta on selvitetty myös vuosittaisessa Eläkebarometrissa. Sen mukaan lähes kolme neljästä 18 vuotta täyttäneestä suhtautui myönteisesti eläkejärjestelmän luotettavuuteen. Miehet ja vanhemmat vastaajat luottivat muita useammin eläkejärjestelmään.
Myönteisesti eläkejärjestelmän luotettavuuteen suhtautuvien osuus on ollut noin 70 prosentin tasolla viimeiset viisi vuotta. Kriittisesti suhtautuvien osuus on pysynyt reilussa 20 prosentissa.
Kokemukset jatkuvuudesta ja eriarvoisuudesta vaikuttavat luottamukseen
Kyselytutkimusten avovastausten perusteella luottamus eläketurvaan voi rakentua eri ihmisillä hieman eri tekijöistä. Näitä ovat ensinnäkin järjestelmän toimintavarmuus, toiseksi eläketurvan lopputulos eli eläkkeiden riittävyys ja oikeudenmukaisuus sekä kolmanneksi järjestelmän ulkopuolella olevat tekijät.
Luottamusta lisääviä tekijöitä näyttävät olevan kokemukset eläkejärjestelmän varmuudesta ja jatkuvuudesta, järjestelmän avoimuus ja riittävä informaatio sekä yleinen luottamus suomalaiseen yhteiskuntajärjestelmään ja instituutioihin.
Luottamusta vähentävät esimerkiksi kokemukset eläkkeiden riittämättömästä tasosta ja niiden eriarvoisuudesta, väestön ikääntyminen sekä epävarmuus taloustilanteesta ja poliittisesta päätöksenteosta.
Julkaisut:
- Liukko 2016. Mikä lisää ja mikä vähentää luottamusta eläketurvaan? (Julkari)
- Liukko & Palomäki 2024. Luottamus instituutioihin ja lakisääteinen eläketurva (Julkari)
- Palomäki ym. 2021. Luottamus eläketurvaan vuonna 2019: Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä. (Julkari)
- Tenhunen & Kuivalainen 2024. Eläkebarometri 2024 (Julkari)
- Tenhunen ym. 2025. Eläketieto, luottamus ja taloudellinen varautuminen : Näkemyksiä eläketurvasta 2024 -kyselytutkimus (Julkari)
Mielipiteitä eläkejärjestelmän nykytilasta ja tulevaisuudesta on selvitetty Näkemyksiä eläketurvasta -kyselytutkimuksessa vuosina 2019 ja 2024.
Näkemykset eläkejärjestelmän nykytilasta vaihtelevat
Vuonna 2024 noin puolet vastaajista koki eläkkeen takaavan kohtuullisen toimeentulon nykyisille eläkeläisille. Kolmannes vastaajista suhtautui riittävyyteen kriittisesti. Vuoden 2019 kyselyyn verrattuna myönteisesti suhtautuvien osuus kasvoi ja kriittisesti suhtautuvien osuus laski.
Reilu kolmannes suhtautui myönteisesti eläkevarojen hoidon luotettavuuteen. Aiempaa hieman harvempi suhtautui asiaan kriittisesti, vuoden 2024 kyselyssä viidennes oli eri mieltä tai osittain eri mieltä eläkevarojen luotettavuutta koskevan väitteen kanssa.
Aiempaan tapaan noin neljännes vastaajista piti eläkejärjestelmää oikeudenmukaisena, kun lähes puolet oli tästä eri mieltä.
Ylemmän korkea-asteen koulutuksen suorittaneet ja suurituloisimmat vastaajat pitivät eläkkeitä riittävinä, eläkevarojen hoitoa luotettavana ja eläkejärjestelmää oikeudenmukaisena matalammin koulutettuja ja pienituloisempia useammin. Vanhemmat vastaajat suhtautuivat nuoria kriittisemmin eläkkeiden takaamaan toimeentuloon, mutta myönteisemmin eläkevarojen hoitoon ja järjestelmän oikeudenmukaisuuteen. Eläkeläiset kokivat muita useammin järjestelmän oikeudenmukaiseksi ja luottivat eläkevarojen hoitoon.
Eläkejärjestelmän tulevaisuuteen luotetaan vähemmän kuin nykytilaan
Vajaa neljännes vastanneista arvioi, että eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa, ja puolet piti nuorten maksutaakkaa liiallisena.
Eläkejärjestelmän mahdollisuuteen maksaa eläkkeitä tulevaisuudessa suhtautuivat muita kriittisemmin naiset ja alle 45-vuotiaat vastaajat. Nuoret, korkea-asteen koulutuksen suorittaneet ja korkeatuloisiin kotitalouksiin kuuluvat olivat yleisimmin huolissaan nuorten maksutaakasta.
Julkaisut:
Useat kysymykset toimeentulosta, päätöksenteosta ja talouden kehityksestä ovat yhteydessä eläkejärjestelmän toimintaan. Luottamusta eläketurvaan voidaan selvittää myös näihin kysymyksiin liittyvän huolestuneisuuden kautta.
Toimeentulo huolestuttaa eniten
Eniten huolta koettiin kohtuuhintaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta, talous- ja työllisyystilateen kehityksestä sekä poliittisiin päätöksiin liittyvästä epävarmuudesta. Kolme neljästä Näkemyksiä eläketurvasta 2024 -kyselyyn vastanneesta oli ainakin jonkin verran huolissaan näistä asioista. Noin kaksi kolmesta oli huolissaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulon riittävyydestä ja väestön ikääntymisestä. Vähiten huolta herätti eläkevarojen sijoitustoiminnan riskit.
Kyselyhetken ajankohtaiset ja julkisuudessa paljon esillä olevat asiat näkyvät huolenaiheissa. Vuoden 2019 kyselyssä eniten huolestuneita oltiin pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Vuonna 2024 julkisuudessa keskusteltiin laajasti valmisteilla olevasta eläkeuudistuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteista sekä Suomen ja muun maailman hitaasta talouskasvusta ja työttömyyden lisääntymisestä.
Julkaisut:
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan
Eläkejärjestelmän tavoitteena on varmistaa kaikille vähintään perustoimeentulo ja kulutustason kohtuullinen säilyminen. Tämän lisäksi eläkeajan toimeentuloon voi vaikuttaa säästämällä eläkeaikaa varten.
Yli puolet säästää yksityisesti eläkeaikaa varten
Kyselytutkimusten mukaan 25–67-vuotiaiden suomalaisten säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt. Vuonna 2024 työikäisistä suomalaisista 54 prosenttia kertoi säästäneensä eläkeaikaa varten. Vuoden 2014 kyselyssä vastaava osuus oli 40 prosenttia. Yli puolet eläkeaikaa varten säästäneistä kertoi säästävänsä säännöllisesti kuukausittain.
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan yleistyy iän myötä. Säästäminen on yleistynyt vuosikymmenen aikana kaikissa ikäryhmissä. Myös nuorista lähes puolet kertoi säästävänsä eläkeaikaa varten.
Yleisin syy sille, ettei ollut varautunut eläkeaikaan säästämällä oli taloudellinen tilanne. Lähes kaksi kolmesta kertoi syyksi sen, ettei heillä ole ollut taloudellista mahdollisuutta säästää.
Säästöjen merkitys ja käyttökohteet vaihtelevat
Neljännes eläkeaikaa varten säästäneistä arvioi säästöjensä ja varallisuutensa muodostavan merkittävän osuuden eläkeajan toimeentulosta. Yhtä moni arvioi näiden merkityksen jäävän pieneksi. Alle 45-vuotiaat arvioivat säästöjen merkityksen eläkeajan toimeentulolle vanhempia vastaajia useammin merkittäväksi.
Yleisimmin säästöjä arveltiin käytettävän eläkeaikana arjen menoihin. Vuosikymmenen aikana säästökohteet ovat monipuolistuneet.
Säästökohteista eniten mainintoja saivat jokapäiväinen elämä, yllättävät menot ja hoito- ja hoivapalvelut. Moni mainitsi myös harrastukset ja lomailun säästöjen käyttökohteiksi.
Julkaisut:
